Kansallispäivän viettoa ja historiaa

Haastattelu

Anne Alalantela

Tampereella juhlittiin Romanian Kansallispäivää 28.11.2015 lauantaina Ortodoksisen Kirkon juhlasalissa. Paikalle kertyi väkeä ia -paidoissa ja kansallispuvuissa syömään, katselemaan lasten kansantanssiesitystä ja kuuntelemaan moldovalaissyntyisen viulistin Vadim Grumezan esitystä pianon säestyksellä, sekä Romanian Helsingin Suurlähettilään puhetta ja muita juhlallisuuksia. Ovella nuoret toivottivat vieraat tervetulleeksi perinteisesti suolaa, leipää ja țuicaa tarjoten.

Viime vuonnakin osallistuin kansallispäivän viettoon mutta en ollut oikein selvillä mikä tämä juhla on, siksi halusin tapahtuman jälkeen haastatella ystävääni Adriana Vasilachea.

Anne: Mikä on kansallispäivän historia?

Adriana: Joulukuun 1.pv on Romanian Kansallispäivä, ja se edustaa päivää jolloin vuonna 1918 Basarabian, Bucovinan, Transilvanian, Banat´n , Crișanan, Maramureșin ja Sătmarin provinssit yhdistyivät Romanian kuningaskuntaan. Romanian kuningaskunta on muodostettu 1859 tammikuun 24. päivänä kun ”Țara Românească” (Wallachia) yhdistyi Moldovan kanssa.

Toisen maailmansodan jälkeen Yaltan konferenssissa osia Romaniasta annettiin Neuvostoliitolle. Tätä aluetta vastaa Basarabian provinssi, joka on osa nykyistä Moldovaa. (alla karttakuva)

Historiassa on ollut lyhyt ajanjakso,1600- luvulla, jolloin Romanian provinssit yhdistyivät Mihai Viteazulin johdolla. Silloin liitto kesti vain pari kuukautta.

Joten hyvin lyhyesti kronologinen järjestys on:

1600- Mihai Viteazu yhdisti provinssit Moldova (Moldova ja Basarabia), Transilvania ja Wallachia, mutta liitto ei kestänyt 24.1.1859 – Alexandru Ioan Cuza yhdistää Moldovan ja Wallachian 1.12.1918- Kaikki provinssit liittyvät yhteen 1945 helmikuu Yaltan sopimus – osa Romaniasta annettiin Neuvostoliitolle (Basarabia)

Anne: Kiitos, tämä oli hyvä selitys ”pähkinänkuoressa”.

Adriana, olet asunut kauan Suomessa mutta tiedätkö miten romanialaisilla on tapana viettää kansallispäivää Romaniassa?

Adriana: Yleensä järjestetään militaarinen paraati ja eri kaupungeissa pidetään puheita. Varsinkin Alba Iuliassa, jossa yhdistymissopimus tehtiin. Mutta en ole varma miten nykyään juhlitaan, koska en ole tosiaan asunut Romaniassa vuosiin.

Anne: Sen tiedän että Romaniassa televisiokanavat lähettävät kansallispäivään liittyvää ohjelmaa.

Adriana: Kyllä, mutta meillä ei ole Linnan juhlia kuitenkaan, kuten Suomessa. Nykyään Kansallispäivää vietetään 1.12. mutta ennen revoluutiota vuonna 1989 sitä vietettiin 23.8.

Muistan lapsuudesta, kun Romania oli vielä kommunistinen maa, että ihmiset tulivat ulos katsomaan armeijan paraatia ja Nicolae Ceaușescu piti puheen, ja oli kaikenlaista valmistettua ohjelmaa. Tiedätkö miltä näyttää Kiinassa? On paljon ihmisiä, lapsia, ja on erikoisohjelmaa, kaikki harjoittelevat paljon. Meillä oli sellaista, en sanoisi että se oli varsinaista juhlimista, vaan enemmän se oli kuin työtä. Sinun piti mennä ulos ja sanoa ”Trăiască Partidul”, vähän niin kuin ”long live the king”. Kukaan ei juhlinut kotona, tultiin ulos ”meeting”iin.

Anne: Mitä sinulle jäi mieleen Tampereella järjestetystä juhlasta?

Adriana: Minusta ilmapiiri oli todella mukava, ihmisiä oli paljon ja erityistä huomiota kiinnitin ia- paitoihin. Minulle itselleni on suuri asia pukeutua ia-paitaan, koska Romaniassa ollessani kansalliset ja kommunistiset symbolit menivät minulla päällekkäin, limittyivät. Koulussa sanottiin että Ceaușescu on hyvä ja minun pitäisi rakastaa maatani. Isänmaallisuus tuntui pakotetulta.

Minulle tulee mieleen myös maaseutu, näin lapsena ihmisiä maaseudulla ia-paidoissa ja kansallispuvuissa, mutta ei Bukarestissa vaan muualla. Jotkut vanhemmat ihmiset pitivät niitä joka päivä, myös minun isoisoäitini. Nyt kun olen pois Romaniasta, kansallisista symboleista on tullut minulle merkitykseltään vahvempia.

Tampereen Kansallispäivänä arvostin myös sitä että suomalaiset pukeutuivat ia:an.

Anne: Kyllä, minustakin tuntui hienolta pukeutua ia:an ensimmäistä kertaa, se oli tärkeää koska se oli ystäväni Alexandran minulle tekemä paita jonka sain lahjaksi.

Adriana: Ehkä tänä vuonna oli enemmän kansallispukuja kuin viime vuonna, vaikka ihmisiä tuntui olevan saman verran. Aika kului tosi nopeasti, johtui varmasti siitä että oli niin iloinen tunnelma.  

Juhlissa lapset tanssivat Alunelu:a ja paritanssi Braşoveanca:a. Ympyrässä tanssittu tanssi oli nimeltään ”hora”. ”Hora Unirii” (yhtenäisyyden tanssi) on sävelletty Vasile Alecsandrin kirjoittamasta runosta (julkaistu 1856), ja sitä lauletaan ja tanssitaan kun juhlitaan yhdistymistä. Laulua voitaisiin pitää Romanian vastaavana versiona Amerikkalaisten kansallissloganista ”United we stand”.

Anne: Kiitos Adriana haastattelusta, ensi vuoden juhlassa olemmekin tämän ansiosta jo paljon viisaampia. :)

Tässä on enemmän kuvia (powered by Photostovis)…

Photocredits: Adriana Vasilache, Aurelian Pop ja Avadora Dumitrescu.

comments powered by Disqus
Yhteystiedot
Osoite:
Keskustori 4, kerros 3
33101 Tampere
tampereen.suomi.romania@gmail.com
Rekisterinumero: 190.094
Hallitus
Säännot
Ota yhteyttä